Ludmilla astui sisälle ja sulkien oven varovasti, kääntyi Vlasovan puoleen virkkaen: "Ystävämme pitäisi saada vaihtaa vaatteita mitä pikemmin ja lähteä täältä kiireimmän kautta. Kiiruhtakaa sentähden ja hankkikaa hänelle vaatteita, niin pian kuin suinkin voitte ja tuokaa ne tänne. Olen pahoillani ettei Sofia ole täällä. Hänen erikoisalansa on tovereiden piilottaminen."
"Varokaa nuuskijoita", kuiskasi nainen.
"Kyllä tiedän", virkkoi äiti jonkunlaisella ylpeydellä.
Hän pysähtyi minuutiksi oven ulkopuolelle tarkastaaksensa joka suunnalle, sitoen muka huiviansa tekosyyksi viivyttelyyn. Hän kykeni jo erottamaan sissit muusta väestä melkein heti ne nähtyään.
Tällä kertaa ei hän nähnyt mitään sen tapaista naamaa, ja hän asteli katua myöten kiiruhtamatta. Hän otti issikan ja käski ajamaan kauppatorille. Kun hän osti vaatteita Nikolaille, tinki hän ahkerasti ja haukkui sillä välin juopporattia miestänsä, jolle hänen täytyi ostaa uudet vaatteet kerta kuukaudessa. Sellaisilla lapsellisilla varokeinoilla hankittuansa vaatteet, kiiruhti hän takaisin Jegorin asuntoon; sitte saattoi hän Nikolain kaupungin ulkopuolelle. Eräällä autiolla kadulla kohtasivat he Sashenkan, ja kun äiti oli päännyökäyksellä jättänyt hyvästit Vyesovshchikoville, riensi hän kotiin päin helpotuksen huokauksella.
Vieläpä kuolemassa
Ennen puoliyötä kuoli Jegor sairashuoneessa ja koko seuraavan päivän touhusi äiti maahanpaniaista. Iltasella, kun hän, Nikolai ja Sofia joivat teetä puhellen Jegorista, tuli Sashenka heille.
"Puhelin koko yön Vyesovshchikovin kanssa", virkkoi hän. "Hän tuntui minusta synkeältä. Sellainen hän oli, liioittelematta. Pimeä, sitkeä viha kiehui hänessä jokaista kohtaan. Mutta kun hän lausui: 'Toverit' — teidän pitäisi kuulla millä lämmöllä ja innolla hän sen lausuu — sitä on minun mahdotonta matkia. Hän on muuttunut ihmeellisen yksinkertaiseksi ja avosydämiseksi, ja hän on äärettömästi halukas työskentelemään."
"Hänen mielensä on aivan kokonaan uponnut ajattelemaan tovereitaan", jatkoi Sasha. "Ja tiedättekö mitä hän minulle vakuutti? Että minun pitäisi järjestää pakoretki toisille tovereille. Hän sanoi että sen saapi aikaan hyvin helposti."
"Siitä ei voi olla muuta kuin yksi mielipide", virkkoi Nikolai vakuuttavasti. "Mutta ensin täytyy meidän saada selville, josko toverit haluavat paeta."