— Vaan kun ei kotona ole mitään, niin on kulettava…
— Niin on… — huokasi Hinterä.
— Vaikka toisekseen kun ei ole menopaikkaa, niin ei tule mitään tolkkuakaan… Tyhmiä kolloja olemme, siinä se vika on! Niin tyhmiä, että…
Harajalan ääni kaikui terävänä ilmassa ja nähtävästi viilsi Hinterää, koska tämä levottomana vääntelihe maassa, huokaili ja omituisesti urahteli.
— Hirmuisesti nälättää! — lopetti Harajalka puheensa.
Silloin Hinterä päättävästi nousi pystyyn.
— Mihin nyt? — kysyi Harajalka.
— Mennään…
— Mikä se nyt hypittää?…
— Mennään?