"Jospa sen tietäisin", vastasi Malva hiljaa, syvästi huoaten.
"Siis et sitä tiedä? Se on paha", selitteli Serjoschka päättävästi. "Minä tiedän kyllä", ja surullisella äänenpainolla hän jatkoi: "vaan harvoinpa mitään tahdonkaan."
"Minä taas tahdon aina jotain", sanoi Malva miettiväisenä. "Vaan mitä — sitä en tiedä. Toisinaan tahtoisin istahtaa veneeseen ja lähteä merelle. Kauas, kauas pois! Etten milloinkaan enää tarvitsisi nähdä ihmisiä. Toisinaan taas tahtoisin vääntää kaikki ihmiset nurinniskoin ja antaa niitten hyrrän tavoin tanssia ympärilläni. Silloin mielisin heitä katsella ja nauraa. Toisinaan säälin kaikkia ja eniten tietysti itseäni, taikka tahtoisin kaikki tappaa ja itseni viimeiseksi… jollakin kauhealla tavalla. Ja minä olen vihainen ja iloinen… Mutta ihmiset ovat kaikki kuin puusta veistettyjä."
"Mädäntyneitä he ovat", puuttui Serjoschka puheeseen matalalla äänellä. "Vaan sinua katsellessani huomaankin, ettet ole kissa etkä kala etkä lintu… Mutta hiukan tuota kaikkea piilee sinussa joka tapauksessa. Et ole toisten naisten kaltainen…"
"Jumalan kiitos", hymyili Malva.
Hiekkasärkkien takaa heidän vasemmalla puolellaan nousi kuu valaen hopeahohdettaan merelle ja heidän ylitseen. Suurena ja hiljaisena se sousi siniselle taivaanlaelle ja tähtien kirkkaus kalpeni ja heikentyi sen tasaisessa, uneksivassa loisteessa.
"Sinä ajattelet — siinä koko juttu", sanoi Serjoschka päättävästi viskatessaan tupakkansa ilmaan. "Ja ken ajattelee… hän kyllästyy piankin elämään. Täytyy aina tehdä jotain, jotta ihmiset ympärillä joutuvat mukana liikkeeseen ja tuntevat elävänsä… Täytyy hyöriä elämässä, se muuten happanee… Kulkea sinne ja kulkea tänne, niin kauan kuin voimasi ovat tallella… silloin on hauskuutta ympärilläsi…"
Malva nauroi.
"Sinä olet oikeassa… Toisinaan ihmettelen, miltä tuntuisi jonakin kauniina yönä sytyttää tuleen nuo työläisasumukset — ajatteles, minkälainen hälinä siitä syntyisi!"
"Niin, sellaista minäkin ymmärrän", virkkoi Serjoschka ihastuneena taputellen tyttöä olalle. "Tiedätkö… sanon sinulle jotakin… tahdotko olla osallisena johonkin oikein hupaisaan?"