"Missä sitten", kysyi Malva innostuneena.
"Se koskee Jaschkaa… oletko sytyttänyt hänessä oikein tulisen lemmenliekin?"
"Hän on vallan ilmitulessa", hymyili tyttö.
"No… usuttele yhteenotteluun isä ja poika! Kautta Jumalan, saisi sille nauraa itsensä kipeäksi! He iskevät yhteen kahden karhun lailla… Oleile edelleenkin ukon luona ja liehakoi samalla myöskin poikaa… Ja sitten päästämme ne yhteen… mitä sanot?"
Malva kääntyi hänen puoleensa tarkkaavasti katsoen rokonarpisia, iloisesti hymyileviä kasvoja. Kuun valossa eivät ne näyttäneet niin pilkullisilta kun päivällä auringon paisteessa. Niissä ei ollut jälkeäkään mistään ilkeämielisyydestä tai pahuudesta; vain hyvätuulisuus niissä loisti rohkean hymyn ohella ja jonkunmoinen vastauksen kaipuu.
"Mikset heistä pidä", kysyi Malva epäilevästi.
"Minäkö?… Vasilia vastaan ei ole minulla mitään muistuttamista… hän on kelpo mies. Mutta Jaschka sensijaan… hän on kerrassaan kehno. En näet voi pitää talonpojista — ne ovat viheliäistä joukkoa! He teeskentelevät olevansa köyhiä, isättömiä ja äidittömiä — ja silloin niille annetaan runsaasti leipää ja paljon muuta!… Heillähän on oma semstvonsa, mikä huoltaa kaikki heidän asiansa… Heillä on kartanonsa, maansa, karjansa… Olen palvellut maalla piirilääkärin kuskina ja jo silloin kyllästyin heihin… Ja senjälkeen olen kierrellyt miltei kaikkialla. Kun saapuu kylään pyytämään leipäpalasta, ovat he heti paikalla tulijan kimpussa! Ken olet sinä ja mitä haluat ja missä on passisi? Miten monasti eivätkö he ole minua lyöneet ja piesseet! Toisinaan epäiltiin minua hevosvarkaaksi, toisinaan pistettiin minut noin vaan ilman muuta vankilaan… He valittavat tekeytyen muka onnettomiksi, mutta itse asiassa ei ole heillä hätäpäivääkään — heillähän on jotain, mihin voi turvautua, nimittäin maa. Mitä olenkaan minä heihin verrattuna?"
"Etkö sinä olekaan talonpoika", katkaisi Malva tarkkaavaisena kuunneltuaan miehen puhetulvaa.
"Olen porvarisukua", sanoi Serjoschka jonkunmoisella ylpeydellä, "porvarisukua Uglitschin kaupungista."
"Ja minä olen Pavlischin kaupungista", kertoili Malva miettiväisenä.