"Huomaan unohtaneeni eväspussini veneeseen, käyn sen noutamassa!"
Hän nousi verkkaan ja meni ulos majasta. Hänen mentyään tuli Vasili ja sanoi tuiman äkäisenä Malvalle:
"Miksi tulit tänne hänen seurassaan? Mitä hänelle sanon sinusta? Miten voin selittää sinun suhteesi minuun?"
"Minä vain tulin, siinä koko juttu", vastasi Malva lyhyeen.
"Ah, sinä olet kerrassaan ajattelematon tyttönen! Ehtimiseen sinä teet tyhmyyksiä; niistä ei ole vähääkään hyötyä. Mitä nyt teenkään? Näin päätäpahkaa saattaa sinut hänen kasvojensa eteen — minullahan on kotona toinen vaimo, hänen äitinsä… Se pitäisi toki sinunkin ymmärtää!"
"Mitä tuossa on ymmärtämistä? Pelkäänkö minä ehkä häntä — tai kenties sinua", sanoi tyttö sulkien halveksivasti vihreänhohteiset silmänsä. "Miten äsken teeskentelitkään hänen edessään! Kerrassaan naurettavaa!"
"Niin, sinä voit kylläkin nauraa… sinä! Vaan mitäpä minä nyt teen?"
"Tuota olisit ennemmin ajatellut!"
"Saatoinko edes aavistaa hänen saapuvan tänne noin äkkiarvaamatta?"
Hiekka narskui Jakowin askeleista ja he katkaisivat keskustelunsa. Jakow tuli majaan eväspussineen, viskasi sen nurkkaan ja loi Malvaan vihaisen silmäyksen.