"Ole vaiti, pikku perhana", ärähti Orlow.

Senka siirtyi sivulle ja katseli soittoniekan tuvan akkunasta sisään jotain silmillään ahnaasti etsien.

"Kalkkia, tervaa", luetteli ylioppilas.

* * * * *

Tämän vilkkaan päivän iltana kysyi Matrjona uteliaana mieheltään, kun tämä istuutui teetä juomaan:

"Olit jossain tänään ylioppilaan kanssa?"

Grigori katsahti häneen hieman synkin silmin, joissa oli sellainen ilme kuin ei hän olisi kuullut, eikä vastannut mitään vaan kaatoi teen teevadille.

Päivällisaikaan kun Grigori oli puhdistanut soittoniekan huoneen, oli hän mennyt ylioppilaan kanssa johonkin ja tuli kotiin ajattelevana ja vaiteliaana, kävi vuoteelle ja makasi teen juontiaikaan saakka sanaakaan sanomatta, vaikkakin hänen vaimonsa yritti useaan kertaan saada häntä jutteluun. Ei hän edes rähissyt siitä, ettei saanut olla rauhassa ja tämä oli jo vallan tavatonta.

Naisen vaistolla, jonka koko elämä on mieheensä keskittynyt, aavisti Matrjona jo, että jokin uusi asia oli vallannut hänen miehensä. Hän oli tuskassa muutenkin ja halusi saada jotain tietää.

"Voitko pahoin, Grischka?"