"Ihanhan sinä tapat minut!"… kirkui vaimo tukahtuneella äänellä.
"Eipä väliä!" rauhoitti häntä mies, ääneensä kooten koko raivonsa.
Kuului kumeita iskuja jotain pehmeää vasten, huokauksia, ihmisen tukahdutettua ähkimistä niinkuin jotain painavaa nyöritettäisiin.
"Hajdjai, kylläpä kolhii sitä halolla", kuvasi Tschischik tapausta, ja yleisö, joka ali kokoontunut hänen ympärilleen — Schneider, raastuvan palvelija, Lewtschenko, soittoniekka Kistiakow ja muut ilmaisten huvien ystävät — kyselivät häneltä innokkaasti nyppien hänen jalkojaan ja housujaan, jotka olivat yltäänsä maalissa:
"No, mitenkäs nyt? Onko se saanut sen akan alleen?"
"Selässä istuu ja painaa sen nokkaa maahan…" kertoi Senka ja vapisi mielenhalusta näkemistään nauttien.
Yleisö kumartui akkunaa kohti hartaasti haluten itse nähdä taistelun yksityiskohtia, ja vaikka tunnettiinkin ne tavat, joita Grischka Orlow käytti sodassa vaimoaan vastaan, oli hämmästys kuitenkin yleinen.
"Hyi perhana! Kylläpä on sen peitannut."
"Koko nenä on verissä", selitti Senka.
"Hyvä Jumala", huusivat naiset.