Pepel. Sinä. Älä laula.
Luka (tulee sisään). Etkö pidä laulusta?
Pepel. Pidän kyllä, jos hyvin lauletaan…
Luka. Minä siis en laula hyvin?
Pepel. Luultavasti…
Luka. Siinä se nyt on! Ja itse minä luulin, että laulan hyvin. Se käypi aina sillä lailla… ihminen ajattelee itsestään, nyt minä teen tuon asian oikein hyvin! Kun olet tehnyt — huomaatkin että toiset ovat tyytymättömiä…
Pepel (nauraen). Se on totta, se!…
Bubnov. Sanoit juuri, ett'on ikävä, ja nyt nauraa hohotat…
Pepel. No entäs sitte? senkin varis…
Luka. Kenen se sitten on ikävä?