Pepel. Minun, tässä…
(Parooni tulee).
Luka. Vai niin! Ja siellä kyökissä istuu neitonen, lukee kirjaa ja itkee! Totisesti! Kyyneleet tippuvat… Minä sanon hänelle: miksikä sinä nyt sillä tavoin, rakkaani? Hän vastaa: — sääli on! Ketä on sääli, kysyn? Täällä kirjassa, sanoo, kerrotaan… Kaikkea sitä ihminen tekeekin… Myöskin, luultavasti, ikävissään…
Parooni. Se on hassu…
Pepel. Parooni! Joko joit teetä?
Parooni. Join… No, entäs sitten?!
Pepel. Tahdotko — niin panen paikalla puolikkaan pöytään?
Parooni. Tietysti… No entäs sitten!
Pepel. Käy ensin nelinryömin lattialle ja hauku kuin koira.
Parooni. Hölmö! Oletko olevinasi — kauppijas? Vai oletko humalassa?