Natascha. Mihin? Kulkemaanko vankilasta vankilaan?
Pepel. Olenhan sanonut — että minä lakkaan varastamasta! Jumaliste — lakkaan! Kun kerran minkä lupaan — niin teen myös! Minä osaan lukea sekä kirjoittaa… käyn työtä tekemään… Hän tässä, sanoo että, minun olisi lähdettävä Siperiaan, vapaaehtoisesti… tule kanssani, lähdetään!… Luuletko että tämmöinen elämä ei ole minullekin vastenmielistä? Voi Natascha! Kyllä minä tiedän… ja näen!… Minä lohdutan itseäni sillä, että löytyy paljon ja suurempia varkaita kuin minä — ja kuitenkin elävät kunniassa… vaan minua se ei auta! Minä… en oikeastaan tarkoita sitä! Minä en kadu… omaantuntoon en usko… Mutta minussa on aina vain sellainen tunne, että täytyy elää… toisella tavalla! Täytyy elää paremmin! Elää täytyy niin… että itse voisi kunnioittaa itseään…
Luka. Oikein, rakkaani! Jumala sinua vahvistakoon… ja auttakoon!.. Oikein: ihmisen täytyy kunnioittaa itseään…
Pepel. Minä olen varas — hamasta lapsuudesta saakka… Muulla nimellä ei minua koskaan nimitetty kuin: varas-Vasjka ja varkaan-poika! Jaha… jassoo… Vai niin, ajattelin? — Noh, minä olen sitten varas!… Ymmärrä minut oikein: kenties minä olenkin uhalla tullut varkaaksi… ja vaan siitä syystä kun ei yksikään ihminen ymmärtänyt minua nimittää millään muulla nimellä… Nimitä sinä… Natascha… Nimitä minua toisella nimellä… mitä?
Natascha (surullisesti). Minä, miten lienee… en oikein luota sanoihin… sydämmeni tuntuu niin levottomalta… aivan kuin odottaisin jotain. Ilmanaikojaan sinä Vasilij otit sen asian tänään puheeksi…
Pepel. Milloinka sitte? Eihän tämä ole ensikerta…
Natascha. Mitä varten minä sinun kanssasi läksisin? Jos se olisi edes rakkaudesta… enhän rakastakaan sinua niin erityisesti… Toisinaan sinä kyllä miellytät minua… toisinaan taasen kun katson päällesi, niin ilettää… Luultavasti — minä en rakasta sinua… rakastetussa ei koskaan huomata huonoa puolta… mutta minä — minä huomaan…
Kleschj. Kyllä vielä rakastat — älä pelkää! Kyllä totut minuun kun olet vaan myöntyväinen! Toista vuotta olen jo katsellut sinua… olen tullut tuntemaan sinut hyväksi tytöksi ja luotettavaksi ihmiseksi… Kovin olen sinuun rakastunut!…
Vasilisa (ilmestyy ikkunaan pyhäpäiväisissään ja nojautuu ikkunan pihtipieltä vasten kuuntelemaan).
Natascha. Vai niin. Minuun rakastunut… vaan sisareni…