Jo aikuisemmin minä olin nähnyt, että talonpojat kuljeskelivat konttoorin ympärillä kuin sudet sudenloukun ympärillä. He näkivät loukun — heillä oli nälkä ja syötti kutsui, no, mutta myöskin turma.
Kun minä jäin yksin konttooriin, sain nähdä kaikki kirjat ja suunnitelmat, ja silloin pienikin järki jo sanoi, että meidän tilalla kaikki oli rosvoutta, ympäristön talonpojat olivat veroilla raskautetut, kaikki he olivat velassa ja työskentelivät ei omaksi hyväkseen vaan Titoffin hyväksi. Minä en voinut sanoa, että ihmettelin tai häpesin tätä. Ja vaikka minä nyt ymmärsin, minkätähden Savelka minua haukkui, en pitänyt häntä sittenkään oikeudenmukaisena, — sillä enhän minä ollut tätä rosvousta suunnitellut!
Minä näin nyt, ett'ei Titoff ollutkaan syytön isännän edessä, sillä hän koetti täyttää omat taskunsa mahdollisimman täyteen. Minä olin aikasemminkin käyttäytynyt jotenkin rohkeasti häntä vastaan tietäen, että hän tarvitsi minua, mutta nyt ajattelin minä: tarvitseehan hän minua puolustamassa itseään Jumalan edessäkin.
Hän kutsui minua siihen aikaan rakkaaksi pojakseen ja samoin hänen vaimonsa. He vaatettivat minut hyvästi, ja minä luonnollisesti lausuin heille siitä kiitokset, mutta sydämeni ei lämminnyt heidän hyväilystään. Mutta Olgan kanssa tulin yhä läheisemmäksi toveriksi, hänen hiljainen hymynsä miellytti minua, hänen hellä äänensä ja hänen rakkautensa kukkiin.
Titoff ja hänen vaimonsa kulkivat Jumalan edessä pää alas painuneina kuin kammitsaan pannut hevoset ja koettivat nöyrällä ujoudellaan peittää syntiään, raskasta varkautta. Titoffin kädet eivät miellyttäneet minua, — hän koetti ehtimiseen kätkeä niitä saaden siten pahat ajatukset heräämään — ehkä olivat nuo kädet kuristaneet ihmisen, ehkä olivat ne veressäkin?
Ja ehtimiseen pyytää hän — ja hänen vaimonsa — minulta:
— Rukoile meidän syntisten puolesta, Motja!
Kerran kun olin kärsimättömällä tuulella vastasin minä:
— Oletteko te sitten kovinkin paljon syntisemmät kuin muut ihmiset?
Nastasia huokasi syvään ja meni pois, Titoff taas kääntyi syrjin minuun eikä vastannut.