— Mene, riittää jo, mene nyt!
Ja minua tuupattiin ja työnnettiin… Kas, olinkin yhtäkkiä jossain pihassa; vieressäni seisoi eräs mustapartainen mies ja poika, joka oli ilman lakkia. Musta komensi:
— Kiipeä aidan yli!
Kiipesin sen ja vielä toisenkin aidan ylitse; minun oli oikein hauska.
— Jahah! — ajattelin minä, — sitäpä te siis olettekin?
Mutta mustapartainen yhä vaan kiiruhteli:
— Pikemmin, toveri, pikemmin!
Matkalla, minä kysyin häneltä:
— Minkälaisiin te kuulutte?
— No, sellaisiin, niihin! — sanoi hän.