Suurella vaivalla pääsin rovastin luo, ei tahdottu päästää hänen luokseen. Joku virkamies, nuori ja turhamielinen kaunis poika otti vastaan hänen puheilleen pyrkiviä, vei minut noin neljään kertaan nurkkaan ja sanoi:
— Minä olen sihteeri, minulle täytyy antaa kolme ruplaa.
— Minä en anna sinulle kolmea kopeekkaakaan.
— Vaan minä en päästä sinua sisään.
— Minä menen itse!
Sitten hän huomasi etten minä anna perään.
— Mennään, — sanoi hän, — minä laskin vaan leikkiä, oletpa sinä aika naurettava!
Hän vei minut pieneen huoneeseen. Siellä istui nurkassa sohvalla harmaa vanhus vihreässä papinpuvussa, hän yski, kasvonsa olivat laihat, silmänsä ankarat ja syvällä otsan alla.
— No, — mietin minä, — tämä sanoo minulle jotain!
— Miksi tulit? — kysyi hän.