— Ennen ja jälkeen.
— Ja yksin?
— Niin, yksin. Mitä pahaa teistä siinä on?
— Ei mitään pahaa, vastasi hän vältellen. Mutta sanokaa, Hellé, miksi
Genesvrier ei enää kihlauksemme jälkeen käy täällä?
— Hän pelkää olevansa tunkeileva… Ja sitäpaitsi hänellä on paljon työtä. Hän aikoo panna toimeen kansantajuisia luentoja.
— Levittääkseen tulevaisuuskuvitelmiaan! Jos nuo luennot ovat samaa lajia kuin hänen artikkelinsa, tulevat ne saamaan osakseen haukotusmenestyksen.
— Te olette ankara!
— Oh, tunnen teidän myötätuntonne Genesvrier'ta kohtaan!
— En salaa sitä lainkaan.
— Kunhan olemme naimisissa, Hellé, ja kun näette maailmaa ja saatte enemmän kokemusta, huomaatte kyllä noiden kauniiden unelmain turhuuden ja noiden suurien sanojen naurettavuuden.