XX
Kun väet kokoontuivat taas tupaan, nukkui pappi jo karsinapenkillä.
Jussi istui Annastiinan sängynlaidalla ja he juttelivat hiljaa Annastiinan kanssa. Lienan lapset istuivat ovensuupenkillä voileivät kädessä. Eveliina ja Loviisa kantoivat ruokaa pöytään.
"Pitäisi pappia herättää."
"Eiköhän ole parasta, että antaa nukkua", arveli Loviisa.
"Uni näkyy olevan miehelle tarpeen."
"Se ihminen ei elämästään välitä."
"Mitäpä siitä erittäin välittämään", sanoi Eveliina huolettomasti pudistaen päätään.
"Elä puhu, ennenkuin puut ovat reessä", sanoi Jussi.
"Enhän minä sitten puhua jaksa, kun kuorma on vedettävänä", nauroi
Eveliina.