Hän kaivoi taskustansa kaksi sokeripalaa ja jakoi ne lapsille.
"Onko kaupungissa paljo sokeria", kysyi Kalle, keskimmäinen lapsista.
"On."
"Onko kaupungissa aina päivä?"
"Ei, miten niin?"
"Kun Karoliina niin sanoo."
"Kun minä niin luulin", sanoi Karoliina.
"Kaupungissa on yö ja päivä kuten täälläkin."
"Vaan Kallepa sanoi, että kaupungissa asuu enkeliä."
"Enkelit asuvat taivaassa."