"Eikö Kalle tunne?" sanoivat toiset. "Pastorihan se on."
"Ai, pattoli, muittanan minä." Ja sitten jatkoi hän muistellen, mitä sanoa piti:
"Vaan uppiin meni tämä vuoti."
"Vai huppiin meni."
"Uppiin."
"Mitenkä Kallelle niin kävi?"
"Ei tullut joulua ja milloin tulleekaan."
"Tulee se vielä."
"Vai tulee te vielä", sanoi Kalle ilostuen ja jäi tylsästi tuijottamaan pappiin. Sitten muuttui ilme tuskallisemmaksi. Hän näytti muistelevan jotakin, etsivän sanaa ja ajatusta. Pappi tiesi ennestään, mitkä kysymykset Kallea hyvittivät, ja sanoi:
"Vanhakos Kalle nyt onkaan?"