HERMAN: Niin pankki? Minä en tiedä, mitä pankki tekee tahi tekemättä jättää.
EEDIT: Ha-ha-haa.
LIINA: Ha-ha-haa.
KATARIINA: Enkö melkein säikähtänyt jo!
LAHJA (puistelee isäänsä): Sinä!
HERMAN: Tosi on tosi, että koko tavara on väärää. Mitä ne pankissa tietävät vastata oikeasta tahi väärästä. Ajatellaanko siellä muuta kuin rahaa ja rahaa, kumarretaanko muuta kuin kultaa? No, näitkö sinä siellä sen kultaisen vasikan, äiti?
LAHJA: Ole. Siellä ei sitä ole!
HERMAN: Mikäs siellä on jumalana? Ja mikäs muu se näitä keinottelijoita auttaa? Eikös antanut äidillekin heti kahdeksan tuhatta.
EEDIT: Eikö tuntunut pahalta? Ihan synniltä?
KATARIINA: Synniltäkö? Sanottiinhan ennen: älä tapa, nyt tapetaan sodassa enemmän kuin keritään. Syntiäkö? En tiedä. Tiedän vain, että jos en syö, kuolen nälkään. Ja jos ei ole mitä myödä, ei ole mitä syödä.