JAAKKO: Minä rakastan sinua.
EEDIT: Se ei riitä. Mitä minä rakkaudella! Se on sana vain. Elääkseni tarvitsen minä muuta, tarvitsen rahaa, rahaa! Ilman rahaa ei ole kotia, ei siveyttä, ei oikeutta olla eikä elää, ilman rahaa ei ole halvintakaan rakkautta!
JAAKKO: Mutta ihmisyyttä on.
EEDIT: Missä sitä on? Sodissako, tässä teidän yhteiskunnassanne? Sivistys on rahakysymys niinkuin kaikki muukin. Siksi tahdon minä rahaa, rahaa. Tahdon tuntea sen vallan, tahdon nauttia, elää, niinkuin aikalaiseni elävät.
JAAKKO: Sinä olet järjetön'
EEDIT: Yhtä järjetön kuin koko maailma on ollut ja on!
Esirippu.
TOINEN NÄYTÖS
Sama huone, kalustettu uusilla, loistavammilla huonekaluilla. Kirjoituspöytä oikealla, leposohva vasemmalla. Sen edessä seisoo Eedit aamupuvussa.
Ovikello soi.