AMALIA: Kuolluthan tuo oli. Hyvähän tuo oli, että tuo ajoissa —
TIINA: Jos vaimoista ihmistä siihen tahtoo, niin tässä on, jotta sanopas sille —
AMALIA: Vaan eihän Tiinasta —
TIINA: Mikäs minulla on vikana?
AMALIA: Niin morsiameksiko se Tiina?
TIINA: Vaikkapa morsiameksi. Omilla jaloilla minä vielä kirkkoon kuljen.
AMALIA: Elkää höpsikö —
TIINA: No, jos ei eukoksi, niin loiseksi. Onhan siinä lehmä, totta se vaimon tahtoo. Jotta ottakoon loiseksi, niin näkeepähän sitten.
AMALIA: Se on toista, sanotaan. Tarpeenhan siihen ihminen on. Vaan toinen vaimohan siihen on tuotava.
TIINA: Tottapahan toinen. Ja onpahan niitä, jotka sen viran täyttävät.
Ja markan jos antaa, niin minä hankin siihen eukon —