"Jos olisi lupa kysytty, ei äiti olisi laskenut", sanoi Pekka.
"Voi teitä raukat", sanoi äiti.
"Mutta sielläpä vasta oli vattuja nytkin", sanoi Helvi, "ihan isän peukalonpään kokoisia."
"Suurempiakin, ihan kananmunan kokoisia", sanoi Pekka.
"Ja niitä kun oli, varret ihan punaisenaan."
"Ja minä sinne varsikkoon ihan peityin", sanoi Pekka.
"Ja minä kun niitä söin, äiti, en ole milloinkaan niin hyviä vattuja syönyt. Ei kuninkaanpojan vatukossakaan niin hyviä vattuja kasva."
"Mutta eihän teillä ole yhtään vattua tuohisissanne", sanoi äiti.
"Ei ole enää", sanoi Pekka nolona.
"Ei ole", sanoi Helvi. "Sinne ne jäivät Peikolle."