"Jäikö sinulta sinne muuta?"
"Ei, muuta ei jäänyt. Ajattele, ei koko elämästä muuta, särjetty sydän vain. Ja minä lähden täältä lapsetonna, et sinä antanut minulle siementä."
"Sinä syytät?"
"En syytä sinua — enää."
"Älä syytä minua, syytä elämän jumalaa. Kaikki syyttävät nykyään jumalia."
"Mutta eihän ole jumalaa."
"Meidän ajatuksissamme on montakin jumalaa."
Kuului kuin sydän olisi nyyhkyttänyt hänen kädessään.
"Itketkö sitä, sydämeni?"
"Itketkö sitä?"