En mä sinust erkanis,
Vaikka kivetkin kiljuis!
Kaikki muutkin,
Karja, puutkin.
Meri mustaksi muuttuisi —
Niin minä valtikkatani heiluttelin! Mutta nyt te kauniisti alatte elämäänne: rakkaus, rakkaus, vihkiminen, kolmeviikkoinen hääretki — sitten riidellään ja erotaan kun ensin parittomilla kengillä kuljetaan!
ALMA ja LIISA (yhtaikaa) Parittomat! — —
JAAKKO. Älä nyt rupea teeskentelemään! — —
ALMA (vetää kengät piilosta). Nämä juuri, joko vapiset! Pitääkö rehelliselle ihmiselle parempia vieraitamiehiä? Sinä uskotoin vaimo! Joko kalpenet kuin jouduit vihdoinkin kiikkiin?
JAAKKO, ALMA ja ANNA (kaikki samalla aikaa):
ALMA. Sallikaatte minun selvittää syy näihin kenkäin vaihtoon! — Tämä on minun —
JAAKKO. Älä joutavia puhu! Kyllä osaat rantasi luovia ja kynnyksesi eduksen puhdistaa —
ANNA. Kas vain, parittomat! Sinä! Sinä! Joko eroat hyvällä talosta, tai et! Etkö anna parempain itseäsi ja piikojasi rauhassa olla!
LIISA. Taivas, moista elämätä! Jaakkoherra kuulkaahan —