Eedit lähti sitte Hilduria vastaan ja tapasi hänet tiellä Hannan luota. Kun he kävelivät yhdessä kaupunkiin päin ja keskustelivat hilpeästi, kohtasi heidät tohtori Bernhard. Kunhan myöhemmin sitte näki Eeditin kysyi hän:
— Kuka se nainen oli, jonka kanssa tänään kävelit?
— Se oli Hildur Jonson. Häntähän sinä hoidit yhteen aikaan.
— Hildur Jonson? Se kalpea, hermostunut romaanisankaritar, diakonissa taivaaseen luotuine katseineen? Ei ikä mailmassa!
— Kyllä se oli hän.
— Mutta mikä ihme on voinut hänet muuttaa.
— Työ ja raitis ilma.
— Sitte sinä olet mennyt hutiloimaan minun ammatissani, sanoi tohtori nauraen.
— Niin olenkin ja olen myöskin saanut taiturin todistuksen, pilaili
Eedit.
35.