Ajatelkaat tytöt, minkä herttaisen kesän sitten saisimme, kuinka paljon laulua ja riemua.
Näytä nyt, että olet viisas tyttö, joka tiedät, kuinka sinun pitää menetellä isäsi kanssa, että aluksi saatte tulla tänne. Onni Leino on muiden lauluseuran jäsenien kanssa esitelty tädille, ja kun me tapasimme toisemme kysyi hän sinua. Hän tuli ihan punaiseksi, lausuessaan sinun nimeäsi.
Nyt sinun pitää syleilemän Eeliä ja sanoman hänelle, ett'ei hän sinä ilmoisena ikänä ansaitse tulla Väinön morsiammeksi, jos ei hän auta sinua, niin että te tulette tänne. Väinö käy ja toivoo teidän ilmestyvän.
Kirjoittakaat pian ja antakaat minun tietää kuinka asian käy, pyytää uskollinen Selmanne.
* * * * *
Rauhalassa oli suunnaton sievistäminen, puhdistaminen ja touhu päivinä ennen mittumaaria. Sinne piti tuleman talon täysi vieraita; ei vähempää kuin kahdeksan ylioppilasta Helsingistä, paitsi talon omaa poikaa, joka jo oli terve ja jota nyt odotettiin kotiin. Sitä paitsi odotettiin herra Luotoa tyttärineen X:stä. Nyt valmistui kukin nauttimaan oikein perin hauskaa kesäpäivää, ja seudun kaikki nuoret tytöt iloitsivat jo ennakolta ylioppilaitten tulosta, sillä niitä seuraisi luonnollisesti tanssia ja laulua ylen määrin; sehän oli varmaa.
Se, jolla oli varsin hirmuisen paljon tehtävää saman päivän aamuna, kun vieraitten piti tuleman, oli Selma. Hänen piti paneman kukkasia jos johonkin astiaan, niin että vieraitten huoneet näyttäisivät sieviltä ja miellyttäviltä, ja sitten piti hänen joka viides minuutti juokseman veräjälle katsomaan, eikö jo näkyisi mitään ajoneuvoa tulevan.
Vihdoinkin kello 6 j.p.p. näkyi tomupilvi kaukana lehtokujalla.
"Nyt, nyt he tulevat", riemuitsi Selma sydämmessänsä ja tähtäsi tarkasti sijaltansa veräjällä yhä lähenevää vaunuja.
Kun ne tulivat niin lähelle, että Selma taisi eroittaa niitä henkilöitä, jotka niissä istuivat, ei hän keksinyt ainoatakaan valkeata lakkia. Siinä tulivat siis X:läiset.