Hilma Heponen? Erkki ei aluksi ymmärtänyt mitä Kyllikki tarkoitti.
Mutta sitten hän muisti Kyllikin kuvaukset ja Hilma Heposen.
Hänhän oli se opettajatar, joka ei ollut oikein hyvissä väleissä
Kyllikkiin?
— Ei se ollut Hilman syytä yksin, kiiruhti Kyllikki selittämään. —
Tänään ymmärrän paremmin kuin koskaan ennen miten pahasti tein. —
Äänen sointu oli lämmin ja hyväilevä. Kyllikki painautui lähemmä
Erkkiä. — Minä tahtoisin kertoa sinulle niin paljon.
Taas kuului kolinaa. Nyt saattoivat selvästi kuulla askeleita portaissa.
— Erkki, Erkki mene! — Kyllikki avasi oven koulusaliin ja työnsi hänet pimeään luokkahuoneeseen.
— Mitä kummassa? — Erkin ääni oli kärsimätön.
— Mene, — minä pyydän! Hilma, tai rouva Holppa tai joku muu tulee.
Ja he tiesivät, että sinä tulit jo aamupäivällä.
Erkki koetti vastustaa, mutta Kyllikki työnsi hänet takaisin saliin. — Tämä on minun ensimmäinen pyyntöni sinulle. — Sanat kuiskattiin hätäisesti Erkin korvaan. Sitten Kyllikki sulki oven ja Erkki seisoi yksin pimeässä.
Hetken kuluttua hän äänistä kuuli, että tulijoita oli kaksi. Pian senjälkeen hän kuuli nimetkin, ensin Hilman sitten rouva Holpan.