— Ei minusta maisteria tulekkaan.
— Ja miksei?
Eero ei vastannut, heittihe vain pitkäkseen puulaatikon kannelle, levitti avatun geometrian eteensä, nojasi kyynärpäitään laatikon kanteen ja painoi leuan käsien varaan. Sitte hän jäi tuleen tuijottamaan.
— Mitä viisauksia tuossa kirjassa on, kysäsi Elina. — Antaapa kuulua.
— Tahdotko?
— Antaa tulla.
— Koska AB:n suhde BK:hon on yhtä kuin AO:n suhde DO:hon ja BK on yhtä kuin CD, niin on myös AB:n suhde CD:hen yhtä kuin AO:n suhde DO:hon, rupesi Eero laskettelemaan.
— Voi aikoja, mitä ihmisparan päähän pannaan. Mitähän tuostakin oppii, metsiäkö hoitamaan vai maata kuokkimaan vai rakennetaanko sillä taloja tai yhteiskuntaa? Toista elämä Amerikassa on. Siellä neuvotaan, miten leipään on käsiksi päästävä.
— Aina sinä siitä Amerikasta!
— Pitäähän sitä tuoda tietojaan toisten kuuluville minun niinkuin muittenkin.