"Niin oli, mutta hän vaati paljon. Hän minua opetti ensimmäisen viikon rippikoulussa, ja se viikko ei koskaan unohdu."
"Minä olisin tahtonut olla hänen koulussaan."
"Olisittekohan? Minä luulen, että te olisitte pelännyt."
"Miksi?"
"Hän esitti Jumalan ankarana ja vaativana tuomarina."
"Ja minä tahtoisin ajatella häntä hyvänä."
"Kyllä hän on hyväkin, mutta hän on kuin se isä, joka rakastaa lastaan ja siksi vaatii siltä paljon. Niin sanoi isäni."
"Oliko hän —" Anni aikoi sanoa körttiläinen, mutta hän oli jo oppinut pelkäämään sitä sanaa. "Oliko hän herännyt?" kysyi hän hiljaa.
"Oli. Eivätkö ne ole hyviä?" Vilho katsoi kysyvästi ja hymyillen Anniin.
"Minä pelkään heitä!" sanoi Anni hiljaa. "Mutta minä tahtoisin olla hyvä ja tahtoisin rakastaa Jumalaa niinkuin hekin."