— Sain 500 dollaria hänen vangitsemisestaan. Hän on mestarivaras
Dolly Regan New Orleansista.

— Mutta mitenkä saitte hänen kätensä niin yhtäkkiä herpoamaan?

— Se on vallan helppo keino. Katsokaahan! Hän näytti sormusta etusormessaan, josta sitä hiukan painaessa työntyi esiin useita teräviä neulankärkiä.

— Mutta mitenkä rupesitte epäilemään juuri sitä naista varkaaksi ja mitenkä tiesitte, että hän aikoi varastaa juuri Gotteslebeniltä?

— Hän oli varastanut kaupungin kaikilta muilta jalokivikauppiaiIta, ja paraan arvelin hänen jättäneen viimeiseksi. Hänen tuntomerkkinsä oli lähetetty tänne Omahasta, jossa häntä epäiltiin. Hänen kittinsä olio oppinut tuntemaan Metropolitanin hotellissa, jossa viime viikolla olin siivoojana. Ja nyt, hyvät naiset ja herrat, pyydän teitä huomenna tulemaan luokseni viettämään iltaa. Aijon pitää pienet kemut onnistuneen yritykseni johdosta.

Uuden Berlinopolisvillen naispappi.

Kirj. W. L. Alden

Kyllä, te saatte kuulla minun ajatukseni papeista naisen haamussa, sanon eversti O. Connot. He vetävät kyllä täysiä huoneita alussa, mutta ei heihin voi luottaa puolta kirkkovuottakaan. Minä tunnen heidät kokemuksesta jotenkin hyvin, ja yhteen aikaan minä jo ajattelin heistä hyvää; kuitenkin luulen kaikissa tapauksissa, ettei saarnatuoli ole oikea paikka naisille.

Vaikka en minä oikeastaan kuulunutkaan Uuden Berlinopolisvillen metodistiseurakuntaan, niin katsottiin minua kumminkin jonkinlaiseksi kunniajäseneksi siinä. Osaksi annoin papin palkkaamiseksi ja seurakunnan vuotuisia virkistysmatkoja varten maalle y.m. joltistakin raha-apua ja toisekseen tiesivät herrat kirkkovaltuusmiehet, että minä olin saavuttanut jonkinlaista kokemusta teaatterin johtajana ja että minulla muutenkin oli hyvä arvostelukyky. Sitä varten he hyvin mielellään kysyivät minun neuvoani kirkollisissa asioissa.

Sattui nyt olemaan samassa kaupungissa myöskin baptistein liitto ja se oli hyvin vastenmielinen kilpailija. Baptistein kirkko oli näet ihan täynnä väkeä, vaan meidän kirkkomme seurakuntalaiset olivat hyvin harvalukuiset ja näyttivät melkein välinpitämättömiltä. Siellä oli kyllä kunnianarvoisa mies saarnaajana, mutta hän oli yli 70 vuoden vanha ja päälle päätteeksi jo nainut mies, niin etteivät naiset luonnollista kyllä mitään erityistä huomiota osoittaneet häntä kohtaan. Sitä paitsi ei kristillinen nuorten miesten yhdistyskään hyväksynyt hänen mielipiteitään.