"Niin kauvan? Oletko nähnyt hänet monta kertaa?"
"Olen, monta kertaa."
"Sentähden oletkin niin muuttunut — nyt ymmärrän. Miksi et puhunut siitä kellekään?"
"Siihen ei minulla ollut lupaa. Nyt olen saanut käskyn puhua kaikki, mutta vain sinulle. Vielä täytyy sen pysyä jonkun aikaa salaisuutena."
"Eikö kukaan toinen ole ennen nähnyt tuota valkoista haamua?"
"Ei kukaan. Sen valo on ympäröinyt minua sinun ja toistenkin läsnäollessa, mutta ei kenkään ole voinut sitä nähdä. Tänään on ollut toisin erityisestä syystä; mutta näky ei enää ilmesty kellekään."
"Se oli siis erityisenä merkkinä minulle jotakin tarkotusta varten —"
"Niin, mutta siitä en saa puhua."
"Ihme, että joku saattaa olla tuossa häikäisevässä valossa itse sitä näkemättä! —"
"Sen ilmestyessä kuuluu myös ääniä. Monta pyhimystä tulee lukemattomien enkelein seurassa ja he puhuvat minulle; kuulen heidän äänensä, mutta toiset eivät sitä kuule. Ne ovat minulle hyvin rakkaat — ne ääneni, niinkuin niitä nimitän."