— Niin teki, ja siitä häntä vihattiin.
— Hoo, tietysti, mutta vähätpä hän siitä välitti. Luulenkin hänen olleen enimmin vihattu mies keskuudessamme, lukuunottamatta pastori Burgessia.
— No, Burgess sen ansaitseekin — hän ei täällä enää koskaan seurakuntaa saa. Niin pikkumainen kuin kaupunki onkin, osaa se hänet arvostella oikein. Edward, eikö näytä kummalliselta, että muukalaisen piti määrätä Burgess rahojen luovuttajaksi?
— No, kyllähän — näyttäähän se. Vaikka —
— Mitä vaikkailemista siinä on? Valitsisitko sinä hänet?
— Mary, kenties muukalainen tuntee hänet paremmin kuin tämä kaupunki.
— Sekö Burgessia auttaisi!
Mr. Richards näytti olevan pulassa vastauksesta; hänen vaimonsa silmäili häntä vakaasti ja odotti. Lopulta toinen sopersi epäröiden kuin epäilystä kohtaavan lausunnon antaja ainakin:
— Mary, Burgess ei ole kehno mies.
Hänen vaimonsa kummastui kerrassaan.