"Käyttänyt? ja kuitenkaan et voinut selittää missä se oli?"
"Enhän minä tietänyt mitä kappaletta he kaipasit. He eivät sanoneet minkälainen se oli, teidän majesteetinne."
"Mihinkä sinä käytit sitä sitten?"
Punainen veri rupesi hiipimään Tomin poskille; hän loi silmänsä maahan ja vaikeni.
"Puhu suus puhtaaks, hyvä poika, äläkä pelkää ollenkaan," sanoi kuningas. "Mihinkä tarpeeseen oot sä käyttänyt Englannin valtiosinettiä?"
Tom änkytti hetkisen hirveän hämillään. Sitten tuli hänen suustaan —
"Olen sillä paukannut pähkinöitä."
Lapsi raukka! Ne naurunpurskaukset, jotka tervehtivät tätä tunnustusta, saivat hänet melkein vaipumaan maan sisään. Mutta jos vielä kenessäkään oli luuloa, että sittenkin Tom Canty muka oli Englannin kuningas ja tottunut kuninkuuden korkeihin kapineihin, niin tämä vastaus kerrassaankin pyyhkäisi pois semmoiset luulot.
Oli sillaikaa pramea kruunausvaippa muutettu Tom'in hartioilta kuninkaan hartioille ja tämän ryysyinen puku sillä tavoin peitetty näkyvistä. Kruunausjuhlallisuudet jatkuivat nyt. Oikea kuningas voideltiin ja kruunu pantiin hänen päähänsä, samalla kun tykkien paukaukset ilmaisivat tämän uutisen Londonille ja koko kaupunki näkyi soivan suosiosta.