Sitten hän räknäs ajan ja sanoi:
"Seitsemän tuhatta penikulmaa, 300 penikulmaa tunnissa — te voitte tehdä koko matkan yhdessä päivässä, kahdessakymmenessäneljässä tunnissa. Tänään on torstai; te voitte olla täällä taas lauvantaina iltapäivällä. Kas niin, viskatkaa alas muutamia vilttejä ja vähä ruokaa ja kirjoja ja muuta tavaraa mulle ja Huckille, ja sitte voitte lähteä tiehenne. Täss' ei oo aikaa kuhnustelemaan — tahdon polttaa, ja mitä pikemmin tuotte piipun, sen parempi."
Me viskattiin, kaikki yhessä, ulos tavarat meille, ja kaheksassa minuutissa oli kaikki kunnossa ja ilmapallo valmiina lähtemään Amerikaan. Me sanottiin "ajöös", ja Tom antoi viimeiset käskynsä:
"Kello on nyt kymmentä minuutia vailla kaks j.pp., Siinain vuoren ajan mukaan. Kahessakymmenessäneljassä tunnissa ootte te kotona, ja silloin on kello kuus aamulla, kylän ajan mukaan. Kun tulette kylään, niin laskekaa maihin hieman kummun kukkulan takana metsässä, niin ettei kukaan teitä näe; sitten juokset sinä, Jim, alas, ja viskaat nämä kirjeet postilaatikkoon, ja jos näet ketään, niin vedä toi rillihattu naamalles, ettei he sua tunne. Sitte sä hiivit sisään takatietä kyökkiin ja otat piipun, ja panet tämän paperipalasen kyökin pöydälle ja pistät jotain päälle, että se pysyy paikoillaan, ja sitte sä puikahat ulos ja menet matkoihis, ja älä anna Polly tätin saada sinusta vihiä eikä kenenkään muun. Sitte sä käännät koipes pallolle taas, ja te tuutte takasin Siinain vuorelle — 300 penikulmaa tunnissa. Sinun ei tarvitse viipyä kylässä enemmän kuin tunnin. Te lähette takasin kello seitsemän tai kaheksan e.pp., kylän ajan mukaan, ja ootte täällä kahessakymmenessä neljässä tunnissa, tuutte siis perille kello kaks tai kolme Siinain ajan mukaan."
Tom luki nyt paperipalasen meille. Siinä seisoi:
"Torstaina iltapäivällä — Tom Sawyer Ilmailija lähettää tervehyksiä tätilleen Pollylle Siinain vuorelta, jossa arkki seisoi, ja sen saman tekee Huck Finnkin, ja täti saapi ne huomen aamulla kello puoli seittemän. [Arkin asettaminen väärään paikkaan on luultavasti Huck'in erehdys, eikä Tom'in. M.T.]
Tom Sawyer Ilmailija."
"Kuinka täti parka silloin töllistää taivaaseen ja kuinka hän itkee!" sanoi Tom. Sitten hän sanoi:
"Varokaa! Yks — kaks — kolme — antakaa mennä!"
Ja he antoivat mennä! Ilmapallo pillastui, ja tulevassa sekunnissa sitä ei nähty ei kuultu.