Kolmas vieras-mies otti valallensa sen, että hän usein oli nähnyt veitsen Potters'illa.
"Epää vieras-mies."
Potters'in puolustaja ei vastannut tähänkään mitään.
Kuuliain naamat alkoivat osoittaa tyytymättömyyttä. Aikoiko asian-ajaja heittää puolustettavansa hengen ilmaiseksi, ett'ei koetellutkaan sitä puolustaa?
Useampia vieraita-miehiä todisti Potters'in epäiltävän käytöksen siinä tilaisuudessa kuin hänet tuotiin murhapaikalle. He saivat mennä ilman, että Potters'in puolustaja olisi kuulustellut heitä ristiin.
Pieninkin sitova seikka, joka tapahtui hautausmaalla murha-aamuna, jonka läsnäolijat niin hyvin muistivat, todistettiin uskottujen vierasmiesten kautta joita Potters'in puolustaja ei kuullustellut ristiin yhden yhtä!
Kansa alkoi hälistä kummastuksesta ja tyytymättömyydestä; tuomarin täytyi muistuttaa heitä siitä. Nyt sanoi päälle-kantaja:
"Niiden todistusten johdosta, jotka nämä vannotetut kansalaiset ovat tehneet, ja joiden sanakin olisi kyllin, olemme me todistaneet, epäilemättömällä selvyydellä, että tämä onnetoin, joka seisoo syytettynä oikeuden edessä, on tehnyt tämän kauhean murhan. Me lopetamme tähän tutkistelemisemme."
Potters-parka huokasi syvään, peitti kasvonsa käsillänsä, tuuditellen sinne tänne ruumistansa, samalla kuin tuskallinen hiljaisuus vallitsi oikeus huoneessa. Moni mies oli liikutettu, ja monen naisen sääliväisyys antautui ilmi kyynelissä. Syytetyn puolustaja nousi ylös ja sanoi:
"Korkea oikeus! Muistutuksissamme, tämän tutkinnon alkaessa, annoimme ymmärtää, aikovamme todistaa, puolustettavamme tehneen tämän kauhean työn semmoisessa tilassa, josta hän ei voi tulla vastuunalaiseksi, nimittäin humalan hulluudessa. Me olemme jättäneet tämän mieli-piteen; me emme tahdo käyttää tätä perustukseksi puolustuksessamme. (Kääntyen sihteeriin). Käskekää sisään Tuomas Sawyer."