"En, herra puheenjohtaja, en ole nähnyt siitä mitään!"
"Et mitään? — Mutta olethan kertonut meille koko jutun alusta loppuun, ikäänkuin olisit ollut silminnäkijänä. Kuinka se on mahdollista?"
"Olen vain järjestänyt tosiasiat ja tehnyt niistä muutamia johtopäätöksiä", vastasi Tom keveästi. "Se oli vain kappale tavallista salapoliisityötä, jonka kuka tahansa voisi suorittaa."
"Eipä suinkaan! Miljoonien joukossa ei olisi löytynyt kahta, jotka olisivat siinä onnistuneet. Sinä olet tosiaankin merkillinen poika!"
"Tom Sawyer eläköön! Hurraa Tom Sawyer!" kajahti taas salissa, ja Tom ei olisi luovuttanut tätä voitonriemua kokonaisesta hopeakaivoksestakaan. Sitte tuomari sanoi:
"Mutta oletko myös aivan varma, että juttu on juuri niin kuin sanoit?"
"Olen, herra tuomari. Tuossahan istuvat todistajat, eikä heillä ole sanaakaan sanottavana sitä vastaan, ei Brace Dunlapilla eikä hänen veljellään. Toisetkin, jotka ovat ottaneet maksun valeistaan, ovat nyt tuppisuina. Mutta jos setä Silas panisi vastalauseensa, en uskoisi häntä, vaikka hän vakuuttaisi sen valallaan."
Se tuntui kuulijoista hyvin naurettavalta; tuomarikin unohti arvokkaan ryhtinsä ja nauroi. Tom oikein säteili ilosta, ja kun kaikki olivat taas asettuneet, sanoi hän:
"Herra puheenjohtaja, täällä salissa on varas."
"Mitä, varas?"