»Todellako? Keitä olet saanut? Luulin, ettei asia niin sanoakseni vielä ollut selvä», Caleb sanoi lempeästi.
Thorvald yskäisi.
»Sain järven tuolta puolen — sekarotuisia», hän sanoi viitaten kädellään.
Caleb hymyili. Thorvald oli huono valehtelemaan, vaikka hän valehtelikin niin usein, että olisi voinut luulla hänen olevan perillä siinä taidossa.
»Etkö tahtoisi neuvoa, mistä heitä voisi saada», Caleb sanoi. »En saa konetta ennenkuin syyskuun loppupuolella. Ja jos he kerta tulevat tänne, niin ehkäpä he ovat halukkaat tulemaan minunkin luokseni.»
Thorvald nosti toisen jalan toisen päälle.
»Niin», hän sanoi, »heillä on jo liiaksikin työtä.»
»Minä käyn tänään Bjarnassonissa. Pitkä matkahan sinne on, mutta ehkäpä saan heiltä puimamiehiä.» Calebin silmät vilkuivat Thorvaldiin. Islantilainen liikutteli hermostuneesti suurta ruumistaan.
»No niin, en tahtoisi, että puhuisit siitä Yellow Postissa, mutta Bjarnasson sanoi, että saan pestata hänen puimamiehensä», hän sanoi hitaasti.
»Pestata? Antoihan hän ne sinulle viime vuonna ilmaiseksi?»