»Mikä nyt, Caleb? Mitä hän on tehnyt?»
»Tehnytkö! Käske hänet tänne, sanon minä!» Calebin niskasuonet paisuivat paksuiksi pahkoiksi. Amelia kiiruhti hänen ohitseen kutsumaan Judithia ullakolta, mutta tyttö oli kuullut keskustelun portaille.
Hän astui keittiöön kädet riippuen sivuilla ja keltaisina rasvasta, sillä köysi, jolla hän oli vetänyt vasikan suosta, oli uurtanut lihan verille. Hän katsoi kylmästi Calebiin.
»No?» hän kysyi.
Caleb lähestyi tyttöä kurottaen kaulaansa.
»Älä sano minulle 'no'! Mitä sinä olet tehnyt tammalle? Mitä olet tehnyt sille, kysyn minä?» Calebin ääni kohosi käheästä kuiskauksesta kimakaksi huudoksi.
»En minä ratsastanut tammalla!»
»Kuka sillä sitten on ratsastanut? Kukapa muu kuin sinä olisi sillä ratsastanut — sanoppa?»
»Charlie ratsasti tammalla, Caleb! Minä varoitin häntä, ennenkuin hän läksi ratsastamaan», Amelia kiiruhti lisäämään.
Caleb heitti äkisti päänsä taakse.