»Tietysti minä tulen! Juttelin Jordanin kanssa tiellä eräänä päivänä. Hän ei ole hullumpia ollakseen kaupunkilainen», Sven lisäsi. »Tulen heti. Ettekö pistäydy tervehtimässä äitiä?»
Mrs. Sandbo ja tytöt tulivat ulos tielle, ja Lind ja Judith laskeutuivat alas satulasta sillä välin kuin Sven kävi hakemassa hevostaan.
Mrs. Sandbo, joka ei ollut tavannut Judith Garea pitkään aikaan, katseli häntä tutkivasti. Hän oli hyvillään saadessaan katsella yhtä Garen perheen jäsentä näin läheltä. Jude ei ollut vieläkään saanut uusia kenkiä, huomasi hän. Emma, joka oli tavannut hänet eräänä päivänä koululla, oli kertonut, että Judithin varpaat pistivät kengästä ulos. Se olikin melkein totta. Entäs hänen pukunsa! Miten virttinyt se oli ollakseen pyhäpuku! Hänellä olisi paljon uutisia kerrottavana Doralle. Millainen mies tuo Caleb Gare! Millainen isä! Ludvigilla oli vikansa, mutta itara hän ei ollut — pikemminkin tuhlari.
»Miten äitisi jaksaa?» mrs. Sandbo kysyi Judithilta. »Hänellä oli kova hammastauti, kun viimeksi näin hänet.»
Lind koetti olla nauramatta. Aina mrs. Sandbo näytti haluavan kuulla viimeiset uutiset mrs. Garen hampaista.
»Kiitos, kyllä hän voi hyvin», sanoi Jude jäykästi. Mrs. Sandbon ja hänen kömpelöiden tyttäriensä tutkivat katseet eivät miellyttäneet häntä. Hän toivoi, että Sven tulisi pian.
Vihdoin hän saapuikin, ja tytöt lausuivat jäähyväiset mrs. Sandbolle, Emmalle ja Denalle. Sven kertoi lakkaamatta parannuksista, joita hän kotiintulonsa jälkeen oli pannut talossa toimeen.
»En siedä laiskottelua», hän sanoi. »Tällaisen farmin hoito kuin meidän ei vaadi mitään työtä. Kaupungissa työteko on toista — muuraaminen. Siellä lähtee rahaa. Olen kehottanut äitiä myömään talon, ja sitten minä palaan takaisin kaupunkiin, jahka kesä vain on ohi.»
Judith tuskin katseli häntä Lindin läsnäollessa, mutta kun opettajatar kiiruhti edeltä ilmoittamaan Mark Jordanille heidän tuloaan, kumartui hän satulassaan eteenpäin ja suuteli nopeasti Sveniä.
Mark nauroi poikamaisen iloisesti, kun Lind avasi keittiön oven ja astui huoneeseen. Hän lepäsi pitkänään arkihuoneen sohvalla lukien aikakauslehteä, jonka hän oli saanut kaupungista. Hän hyppäsi pystyyn ja nosti Lindin kyynärpäistä ilmaan. Lind irrottautui ujosti.