Hei Tjaener. Maksamme. Mennään. Ulos.
Käsikoukussa. Miksei. Sinä kaunis oot.
Yö. Kööpenhamina. Tuulee. Tulos:
tämä kaupunki, maailma hukkukoot.
FÜRSTENHOF
Ylen juhlallisesti kumarsi, kumarsi hän. Herra, saanko tuoda olutta enemmän.
Kiitos, sanoin ja katsoin
hänen kasvojaan,
samalla toivottavasti
laskuni maksaa saan.
Taas hän kumarsi. Häntä
tuijottamaan jäin.
Aivan selvästi Kuoleman
kyyppärinä näin.
Poltin huolettomasti
loppuun sikaarin.
Nousin ja lähteissäni
häntä hyvästelin.
Tunsin kadulla vielä
jäätävän henkäyksen.
Potzdamer Platzilla tunsin
vielä, vielä sen.
Luin reklaameita silmin vapisevin: Iosty, Wintergarten punaisin kirjaimin…
WINTERGARTEN
Hei, Ganymedes, Zeus on kuollut, vaan
sä kotkinesi elät ikuisesti.
(Hätäinen syrjäkatse ohjelmaan:
The Bermos, Catalani, Schöne Betsy.)