AURA: Vai ei olisi pitänyt mennä?!
HELENA: Niin, tuota, enhän minä sitä nyt ihan silläkään lailla, meinaa, sillä tunnenhan minä asian…
AURA: Sehän se minua kummastutti kuulla semmoisen sanan Helenalta, joka on ainoa, joka sen asian oikeinpäin tietää…
HELENA: Niin, en, Jumal' avita, ole siitä kellekään sanaakaan hiiskunut, niinkuin sen lupasin ja vannoin. Mutta sitähän minä meinaan, että olisi pitänyt vaatia isännöitsijän sen asian silloin toisella lailla reilaamaan.
AURA: Hyväpä siitä asiasta nyt on perästäpäin puhua.
HELENA: Onhan se, hyväseni, sitäkin. Ja parhainpäin kai se insinööri luuli silloin asiansa toimittaneensa, kun sinut Ahkiolle naitti, sillä tuskinpa hän tiesi parempaa miestä koko tehtaalla olevankaan.
AURA: Hyvinhän se ne omat jälkensä peittymään sai sillä lailla.
HELENA: Hätäkös?! Kun rahaa on, niin rahalla saa jos mitä aikaan.
AURA: Vaan ei siitä ainakaan minulle onnea koitunut, sen nyt kyllä tunnen.
HELENA: No, kah, mutta peittyihän siinä samassa sinunkin onnettomuutesi. Ja onneahan se on, tiedän mä, kai vähän sekin.