EETU. Ja vielä kysyt?! Mutta mitä varten?
AINI. Ehkä minä sen tarvitsen paremmin, kuin sinä — nyt.
EETU. Nyt? Miksi nyt?
AINI. Eetu, usko minua: tämmöistä päivää minulla ei ole ollut vielä koskaan elämässäni, — ei koskaan.
EETU. Ja se on minun syyni!
AINI. Eikä, kuin minun omani, — minun.
EETU. Miksi tulinkaan sitte tänne?! Miksi tapasinkaan sinut täällä?!
AINI. Että näkisit, mitä minä olen aikaan saanut sinulle ja itselleni.
EETU. Elä, Aini, elä turhia puhu.
AINI. En, en puhu turhia. Näithän itse, kuulithan itse, mitä Vaaranen minulle äsken teki ja sanoi.