AINI. (tulee juosten sisään). Te kutsutitte minut tänne, herra konttoristi?
SULO (vetää oven kiinni). Niin. — Eihän teillä, neiti Aini, mitään kiireellisiä tehtäviä nyt enää ole? Insinöörihän jo lähti?
AINI. Niin, hän lähti. Kuinka niin?
SULO. Sittehän voidaan vähän puhella keskenämme. Olen sitä jo niin kauan halunnut.
AINI. Täälläkö? Ja mistä?
SULO. Kuulkaa! Saanko minä sinutella teitä, neiti Aini?
AINI. Jos vain tahdotte. Tehkää niin hyvin!
SULO (ottaa häntä kädestä). Ja sinä, Aini, sinuttele sinäkin minua!
Nimeni on Sulo.
AINI. Eihän se… Miksi?
SULO. Kyllä, kyllä, näin meidän kesken! Jos et muuten tahdo, niin tee se ainakin näin kahden kesken ollessasi minun kanssani. Sillä meidän pitää tästä lähin useammin saada tavata toisemme. Eikö niin? Voimmehan useamminkin olla kahdenkesken?