Selma (samoin Elville). Älä nyt välitä… turhasta…! (Ääneen). Minä tulen sinua auttamaan.
Elvi. Tule, äiti! (Menee Selman kanssa ruokasalin ovesta).
Hemmo (on sillä välin, otsa rypyssä, alkanut kävellä edestakaisin huoneessa).
Liisi (joka on jäänyt sohvaan istumaan, panee käsivartensa pöydälle ja katsoo Hemmoon, alkaen kotvan äänettömyyden jälkeen). Olenpa minä todellakin ilonhäiritsijä! Minä en tiedä, pitääkö minun itkeä vai…?
Hemmo. En minäkään tiedä, minkä tähden…?
Liisi (lyhyt väliaika). No? Mitä: minkätähden?
Hemmo (kuivasti, vaan ei epäkohteliaasti). Ei mitään.
Liisi (jälleen lyhyt väliaika). Istuhan vähän tuohon vastapäätä — toiselle puolen pöytää!
Hemmo (istuu). Mistä on kysymys?
Liisi (panee kyynärpäänsä pöydälle, tukee kämmenillään leukaansa ja katsoo tiukasti Hemmoon). Kuule! Mitä niin: minkä tähden?