Mikko. En sittenkään.
Hemmo (kiivastuen). Mutta jos minä tahdon…
Mikko (vastaa samoin). Niin en suostu sittenkään.
Hemmo. Silloin minun täytyy — — täytyy —
Mikko. Häätääkö, vai?
Hemmo (hilliten itseään). Joihinkin muihin keinoihin ryhtyä. Mihin, sen saan sitte nähdä. Joka tapauksessa, minulla nyt ei ole teille enää mitään sanottavat. Saatte mennä. (Osoittaen ovea.)
Mikko (tyynesti). No, kyllä. Saattaahan tuon. Mutta ennenkuin minä menen, saanko minä ehkä vielä kysyä muuatta asiaa?
Hemmo. Mitä niin?
Mikko. Sitä, että miksi sitte te, isäntä, nyt näin kiivaasti oikeastaan tahdotte minun suostumaan tuohon muka tarjoukseen eli oikeammin vaaditte minun muuttamaan pois?
Hemmo. Senhän olen jo sanonut. Ei se enää kyselyistä parane.