ROUVA RAUNIO. Toisin sanoin: minä olen pilannut hänen?
RAUNIO. Etupäässä sinä, sillä äidistä riippuu lasten siveellinen kasvattaminen. Mutta syynä ovat siihen myöskin ihmiset; se on tapahtunut myöskin ihmisten tähden, sillä muutamat ihmiset pitävät semmoista kasvatusta sivistyneenä, hienona…
ROUVA RAUNIO. Sinun mielestäsi Ella ehkä olisi pitänyt panna yhteiskouluun, jos semmoisia siihenaikaan olisi löytynyt.
RAUNIO. Vaikka niinkin, kunhan hän vain olisi saanut sellaisen kasvatuksen, että hän kerran omin neuvoin voisi toimeen tulla, tarvitsematta leivättömänä katuja juoksennella tahi ensimäisen, parhaimman miehen kaulaan heittäytyä, joll'ei hän vanhemmiltaan mitään perintöä saa. Ja leipää eivät hänelle muutamat salonkikappaleet tuota, yhtä vähän kuin nuo ranskalaiset fraasitkaan. Ja neulaa ei hän osaa käyttää eikä ruokaa laittaa. Mikäs hänelle neuvoksi tulee? Lapsiraukkani! Lapsiraukkani!
ROUVA RAUNIO (Kauhistuen). Mutta Georges, mitäs sinä puhut? Lopeta jo,
Jumalan tähden!
RAUNIO. Ei, Betty, meidän pitää vihdoin viimein oppia katsomaan elämää suoraan silmiin, sillä siihen on jo aika. — Minä tiedän hyvin, mitä sinä ajattelet: Ella ei ole ruma, naimatarjoumuksia hän saapi kyllä ja minä tiedän myöskin ketä te, sinä ja, niin kuin näkyy, Ellakin, tällä haavaa ajattelette. Mutta, kultaseni, avioliitto ei ole vain siinä, että nai tahi naimisiin joutuu, vaan sillä on sekä oikeutensa että velvollisuutensa, niinkuin hyvin tiedät.
ROUVA RAUNIO. Ellammeko siis, mielestäsi, ei edes täyttäisi hyvään avioliittoon tarvittavia vaatimuksia?
RAUNIO. Tuskin — rehellisen, kunnollisen aviomiehen vaatimuksia. (* Mutta se on kuitenkin ainoa lohdutus — jos sitä voi lohdutuksena pitää, — ett'ei hän ole ainoa, joka niitä ei täytä.
ROUVA RAUNIO (Yhä edelleen ikäänkuin peloissaan miettien Raunion sanoja). Mutta missä suhteessa, Georges? Mitä sinä tarkoitat?
RAUNIO. Siinä suhteessa, että hänkin, juuri sinun kauttasi, on nurjaan maailmankatsomukseen kasvatettu. Olen jo näyttänyt toteen missä kohdin, mutta tahdon vieläkin ottaa yhden esimerkin.