MAGDA (pidättää Helmiä käsivarresta.) Ei! Te ette saa mennä. Ette te saa. (Asettuu ruokasalin oven eteen.) Minä en laske. Sanokaa ensin, kuka olette! Te olette palvelija talossa, eikö niin?
HELMI. E… en.
MAGDA. Kukas te sitte olette?
HELMI. Kyllä… kyllä minä kuitenkin olen. Mutta satunnainen… ihan satunnainen vain.
MAGDA. Sepä oivallista! Panevat toimeen palvelijain lakon ja pitävät itse salaa palvelijan toimessaan. Mainiota! Mainiota! Mutta kyllä minä tästä jutun nostan.
HELMI. Saankos minä luvan kysyä, kuka rouva on?
MAGDA. Kukako minä olen?! Kyllä. Sen sanon mielelläni. Minä olen rouva
Karpén.
HELMI. Jassssoo! Asianajaja Karpénin rouva?
MAGDA. Juuri niin.
HELMI. Sepä varsin hauskaa.