Minä siihen vaikenin ja hetkinen kului äänettömyyteen. Minä hiukan ikäänkuin tahdoin välttää puhelua "puukkojunkkarin" kanssa.
— Onkos teitä, herra, leikattu? — kysyi toinen jälleen.
— On kyllä.
— Sitähän minäkin, kun noin siteissä olette. Mutta pianpa olette ylös päässyt.
— Minun tautini ei niin vaarallista ole, sanoin minä jotakin sanoakseni.
— Älkää panko pahaksi, jos kysyn: mutta mikäs teitä oikein vaivaa?
En minä pahaksi pannutkaan, vaan kerroin hänelle tautini laadun sekä leikkauksen, josta en sanonut mitään kipua tunteneeni, koska olin kloroformilla nukutettu.
— Tarjosivathan ne sitä minullekin, vaan en minä siitä huolinut, tokaisi siihen Pohjolainen.
— No, eikös käynyt kovin kipeältä? kysyin silloin minä vuorooni.
— Aina vähän, kun keuhkoon saakka kopeloivat, mutta jaksaahan tuon toki mies kärsiä, jatkoi toinen.