Ääniä joukosta. Kertokaa! — Kuulla tahdotaan. — Mitä nyt on tapahtunut?
Kupia. Eipä mitään erinäistä. Tuo tavallinen juttu taaskin.
Multiainen. Perttikö Yrjänän pojasta?
Kupia. Siitä samasta.
Nyrhi. Joka sittenkin vielä omissa nahoissaan liikkuu. Ei kukaan vielä ole nylkenyt, — vaikka niin oli sovittu.
Multiainen. Antaa nyt sitte olla kertomisen toiseksi kertaa. Ja käykää, nuoret, ennemmin karkeloon tuolla tervasvalkean ympärillä.
Nyrhi. Ainako vain toiseksi kertaa?! Niin ei asia parane. Ei. Kuultava on nyt voudin viimeinen urotyö ja sitte karkeloon, — jos enää mieli tekee kenenkään.
Helka. Minä pyydän: elä kiihdytä itseäsi, Maunu!
Riitta. Muutenkin on jo oluesta luontosi kiihdyksissä.
Nyrhi. Kerro, Kupia! Ehkäpä sitte lähdetään miehissä läksiäisiämme viettämään karkelossa Rännärin ympärillä.