Riitta (huo'aten). Ah! — — (Menee portista.)
Nyrhi (sekaantuu kansan joukkoon).
Fincke, Horn ja Juh. N:poika tulevat portaille.)
Fincke. Tervehdimme teitä, hyvät suomalaiset! (Kansa vastaa, miehet paljastaen päänsä, mutisten tervehdystä.) — (Juh. N:pojalle.) Kuninkaan kirje! — (Kansalle.) Olemme saapuneet tänne kuninkaan käskystä. Kuninkaan käskyä noudattaen olemme teidät tänne kutsuttaneet. Kuningas on antanut armollisen kirjeen, jonka minä teille nyt luen. Te olette tehneet valituksen Hänen Majesteetillensa. Siihen on tämä kirje nyt Hänen Majesteettinsa vastaus. Luen siis sen ensin ja selitän sitte. Eikö niin?
Ääniä joukosta. Kuullaan. Kuullaan.
Fincke. Siis kuulkaa! (Lukee.) Wij Gustaff medt Gudz Nodhe Sverigis, Götis och Vendis & c. Konung Tilbjude edher vore undersoter Dannemaenn alle som byggie och boo uti Lapvesi haeredh i Wiborghs Laen woor gunsth tilföreende & c….
Kansassa (on kohta alkanut kuisketta ja puhelua, joka puhkeaa pian kuuluviin sanoihin): Emme me ymmärrä. — Se on ruotsiksi. — Mitä siitä sitte lukeekaan.
Fincke. Mitä? — Mitä te sanotte? — Mitä te tahdotte? — Mitä te rähisette?
Nyrhi (näkymättömänä kansan takana). Jos se olisi kuninkaalta, niin se olisi suomeksi kirjoitettu.
Multiainen (astuu esille). Me pyytäisimme, että, koska emme ruotsia ymmärrä, kirje meille suoraan tulkittaisiin.