EEVASTIINA: Mutta jospa siitä vielä vänrikki tuleekin, joksi sanovat hänen pyrkivän.
ALIINA: Jonkin joutava! Samanlaiseksi nahkapojaksi se jää, kuin kaikki muutkin. Kun on viikkonsa reservissä palvellut, niin saa palata entisiin askareihinsa jälleen.
EEVASTIINA: Tänä kesänä kai se nähdään, minnepäin kääntyy. Eikös se
Maunu nyt kolmatta kertaa jo ole sinne komppaniaan menossa?
ALIINA: Niinhän se lienee. Ja tänäänhän ne pojat sinne Alavan kasarmille kuuluvat menevän.
EEVASTIINA: Vai tänään. No sitte ne tästä meidän ohi vielä pyyhkäisevätkin.
RIIKKA (palaa).
EEVASTIINA: Jokos Riikka… sai vaarin levolle?
RIIKKA: Jo (menee töihinsä).
EEVASTIINA: Vieläkö siinä on mitä jälellä tehtävää?
RIIKKA: Lopussa on. Ai'oin juuri panna kaikki pois aittaan. Saattavat vielä reserviläiset tähän pihaan poiketa, niin tulee kummat.